Entä, jos sittenkin muuttaisit maalle?
Peräkylän työntekijä kirjoittaa sunnuntain Helsingin Sanomissa, kuinka hän pakkasyön viilentämässä mökissä sytyttää uunin, pistää kahvipannun tulelle, avaa tietokoneen ja siirtyy perjantain kokoukseen. Hän aloittaa kiireettömään tahtiin päivän työt. Koira vierellään ja villasukat jalassa. Tämä kaikki on mahdollista hyvin toimivan internetverkon ja kehittyneiden etätyövälineiden avulla.
Suomalainen onni on sitä, että ”vesi tulee hanasta ja katoaa viemäriin, sähkö käynnistyy katkaisijaa painamalla, verot kerätään ja tulonsiirrot maksetaan”, määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.
Kunnat ja kaupungit ylläpitävät merkittävältä osaltaan tätä niin kutsuttua instituutio-onneamme, josta me kaikki suomalaiset saamme tasapuolisesti nauttia. .
Toimivia instituutioita on testattu etenkin nyt, kun korona on kaikessa karmeudessaan piinannut meitä kohta kokonaisen vuoden. Toimivat instituutiot ovat olleet mahdollistamassa myös sitä, miten hyvin vaikeasta tautitilanteesta näytämme selviävän. Valtio on mallikkaasti tullut apuun antamalla koronarahoitusta palveluiden järjestämiseen.
Koska kriisi on ollut päällimmäisenä kaikkien mielissä, on kuntasektorin kuluvan vuoden talousarviot valmisteltu enemmän ja vähemmän sumussa. Nyt onkin merkittävä riski, että koronan hälvetessä kuntasektorille koittavat taloudellisesti vaikeat ajat.
Pienenä vinkkinä, mitä yhtenä asiana kannattaisi kriittisesti tarkastella ja saattaa taloudellisesti terveelle pohjalle, ovat kuntaomisteiset vuokrataloyhtiöt.
ARA:n tekemän asuntomarkkinakatsauksen 1/2020, mukaan vuokra-asuntojen ylitarjontaa oli 202 kunnassa. Ylitarjonta näkyy tyhjinä, rapistuvina asuntoina ja yhtiöiden vuokratulojen menetyksinä. Kun ARA:n katsauksessa lasketut indeksit kuvataan Suomen kartalla, on näky lohduton.
Asuntomarkkinoiden ongelmiin on vaikuttanut se, että työikäinen väestö on aikanaan muuttanut kaupunkeihin ja samanaikaisesti kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen kysyntä on monin paikoin heikentynyt.
Siten tyhjillään olevat korjausvelkaiset asunnot ovat kuntaomistajilleen suunnaton päänvaiva.
Pandemia on saanut meidät ymmärtämään, että meillä suomalaisilla kynnys vetää tuulipuku ylle ja kumisaappaat jalkaan on matalalla ja mökkeily maaseudulla luontevaa ajanvietettä. Eikö nyt olisi oikea aika korjata myös kasvukeskusten ulkopuolella olevat asuntokannat kuntoon ja tarjota houkuttelevia työ- ja vapaa-ajan ympäristöjä kaupungeissa asuville tietotyöläisille.
Hyvät lähtökohdat ja kehittämisen työvälineet kiinteistökannan taloudellisesti terveelle pohjalle saattamiseksi tarjoaa Asumisen- ja rahoituksen kehittämiskeskus, ARA. Ja mikä parasta he tarjoavat neuvoja ja apuaan ihan ilmaiseksi.
ARA:n salkutus – työvälineen avulla voidaan koko kiinteistökanta luokitella ja jakaa pidettäviin, kehitettäviin, selvitettäviin ja realisoitaviin kohteisiin. Luokittelun jälkeen on hyvä tehdä tarvittavat tarkemmat toimenpidesuunnitelmat ja arvioida niiden taloudellisia vaikutuksia laskemalla.
Laskeminen ohjaa toimenpidevaihtoehtojen pohdintaa ja tekee myös asioista läpinäkyviä eri osapuolille.
Kohteiden monipuolinen ja etenkin kassavirran riittävyyteen perustuva arviointi tulisikin ottaa vuokrataloyhtiöissä jatkuvaksi toimintatavaksi. Toimenpidesuunnitelman tekeminen ei ole myöskään mitään rakettitiedettä, vaan jokainen asiasta kiinnostunut selviää siitä pienellä opastuksella ja opettelulla.
Numerot ovat hyviä apuvälineitä, mutta vain ihmiset itse voivat ottaa asioista vastuun ja tehdä tarvittavat muutokset. Rohkeasti toimeen tarttumalla jokainen voi onnistua myös kuntaomisteisen kiinteistökannan kehittämisessä. Ja apua tekemiseen ja asioiden opettelemiseen voi aina myös ostaa.
YK:n onnellisuusraporttien mukaan me suomalaiset asumme maailman onnellisimmassa maassa. Pandemia ja luonnon parantava voima sai monet meistä viimeistään nyt ymmärtämään oman onnemme salaisuuden. Olemme myös voineet todistaa, että netti ja etätyövälineet toimivat mainiosti jokaisessa Suomen kolkassa. Kodin mahdollisuus maaseudun rauhassa on siis lähempänä kuin arvaammekaan.
Mietitään yhdessä, mitä kannattaisi tehdä ja miten tyhjillään olevien asuntojen käyttöastetta voisimme nostaa. Alä epäröi ottaa yhteyttä!
Kirsi-Elina Kettunen, KTM
laskentatoimen ja rahoituksen opettaja
kirsielina.kettunen@kidecon.fi
LinkedIn