kuntien potentiaali ei löydy tasetta tutkimalla!
Vanhassa kiinalaisessa tarinassa kerrotaan köyhästä ja syrjäisestä kylästä, jossa kylän ainoa hevonen karkasi. Koko kylä kokoontui pohtimaan kylänvanhimman kanssa, oliko se huono vai hyvä uutinen?
Jonkin ajan kuluttua hevonen kuitenkin palasi kotikyläänsä mukanaan suuri lauma villihevosia. Taas kyläläiset pohtivat kylänvanhimman kanssa oliko tämä huono vai hyvä uutinen?
Kylän kokemattomat nuorukaiset alkoivat kouluttaa ja kesyttää hevosia, jotka olivat äkäisiä ja voimakkaita. Pian nuoret, yksi toisensa jälkeen loukkaantuivat vuodepotilaiksi.
Taas kyläläiset pohtivat, mistä tietää oliko tämä hyvä vai huono uutinen?
Pian kuitenkin keisarin sotilaat tulivat noutamaan nuorukaisia armeijaan ja sotaan naapurivaltiota vastaan. Loukkaantuneet nuorukaiset eivät kelvanneet armeijan palvelukseen ja niin kylä ei menettänyt tulevaisuuden elinvoimaansa.
Kuntaliiton tiedotteen, 10.2.2021, mukaan valtion jakamat kolmen miljardin euron koronatuet vahvistivat kuntien ja kuntayhtymien talouden poikkeuksellisen hyviin tilinpäätöslukemiin vuonna 2020.
Tukien lisäksi kuntien menot kasvoivat maltillisesti, sillä koronatilanteen vuoksi useat kuntien toiminnot olivat suljettuina kevään ja syksyn aikana. Kunnissa tehtiin myös ennätyksellinen määrä henkilökunnan lomautuksia. Vuonna 2020 Manner-Suomen kunnista negatiivisen tuloksen teki vain 27 kuntaa, kun vuonna 2019 tulos oli alijäämäinen 223 kunnassa. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minnan Karhunen vertaakin tilannetta vain hengähdystaukoon ja tiedotteessa esiintyneet asiantuntijat viittasivat sopeuttamistoimiin, jotka ovat vielä edessäpäin.
Miten nykyisessä tilanteessa kuntasektorin toimijat voivat valmistautua toimintojen strategiseen suunnitteluun ja talousarvion laadintaan sekä ylipäätänsä pärjätä tulevaisuudessa, kun kuluvan vuoden talousarvio on tehty enemmän ja vähemmän sumussa. Lisäksi tilinpäätöstiedotteita lukiessamme voimme pohtia, että olivatko saadut koronatuet hyvä vai huono uutinen?
On hyvä tiedostaa, että organisaation suurin potentiaali ei löydy kunnan tasetta tutkimalla. Sillä kaikkein arvokkain menestystekijä on ihmisten siis työntekijöiden, päättäjien, kuntalaisten ja eri sidosryhmien toimijoiden tietotaito sekä motivaatio.
Elämme tilanteessa, jossa kaikilla ihmisillä ja organisaatioilla on mahdollisuus saman, uusimman tiedon käyttämiseen. Tieto sinänsä ei ole menestystekijä. vaan menestyksen ratkaisee kyvykkyys käyttää tietoja.
Menetelmiä ja palveluprosesseja voidaan kohtalaisen helposti kopioida organisaatiosta toiseen ja omassa prosessissa parantaa omaan organisaatioon sopiviksi. Yksilöiden kokemusperäinen tietotaito on kuitenkin sellainen pääoma ja voimavara, jota ei voi skannata.
Einstein totesi aikoinaan, että todellinen tieto ja osaaminen syntyy kokemuksen pohjalta ja kaikki muu on informaatiota. Ihmisten osaamisessa, kokemuksessa ja tietotaidoissa piilee siis todellinen kyvykkyys organisaation kriittisten menestystekijöiden tunnistamiseen ja jatkojalostamiseen.
Nyt kannattaisikin koko kylän voimin kokoontua pohtimaan ja tunnistamaan kuntaorganisaatiota koskevat hyvät ja huonot uutiset.
Kirsi-Elina Kettunen, KTM
www.kidecon.fi
kirsielina.kettunen@kidecon.fi
LinkedIn